Suomalainen elokuva (lähde COMPULINE)


Suomessa pidettiin ensimmäinen elokuvien yleisöesitys Helsingin Seurahuoneen Sofiasalissa 29.6.1896 klo 17.00 - 21.00, ja se sisälsi 15 Lumieren lyhyttä filmiä. Ensimmäinen Suomessa filmattu elokuva oli dokumentti Uutta Helsingissä - Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla, joka valmistui vuonna 1904 ja nähtiin 3.12.1904 Siltasaaren sirkusmaneesissa. Filmin kesto oli vain 2 minuuttia ja kuvaaja tiettävästi oli ulkomaalainen Pietarista. Ensimmäinen Suomessa nähty äänielokuva oli Vitaphone-menetelmällä tehty Sonny Boy (The Singing Fool) Helsingin Capitolissa 19.9.1929. Ensimmäinen kotimainen puhe-elokuva oli Sano se suomeksi, jonka ensi-ilta oli 30.3.1931. Suomen suurimmat elokuvastudiot olivat Oy Suomen Filmiteollisuuden SF-hallit Liisankatu 14:ssä Helsingissä. Kahden hallin kompleksi oli käytössä 1945-1962.
Suomen ensimmäinen elokuvateatteri, leipurimestari Gustaf Nordinin omistama Kinematograph International avattiin Helsingissä 27.12.1901. Teatteri suljettiin kuitenkin jo saman kuun aikana. Huhtikuussa 1904 perustettiin ja aloitti ( Helsingin Mikonkadun varrella samassa rakennuksessa, missä Kinematograph International toimi joulukuussa 1901) insinööri K.E.Ståhlbergin omistaman Apollo-valokuvaamon toimesta Suomen ensimmäinen varsinainen elokuvateatteri, joka sai nimekseen Maailman ympäri. Saman vuoden 1904 joulukuussa esitettiin ensimmäiset maassamme tehdyt elokuvat. Mykän kauden Suomen tuotteliain elokuvavuosi oli 1914, jolloin valmistui 10 uutta elokuvaa. Äänielokuvan tuotteliaimmat vuodet olivat 1952 ja 1955, jolloin kumpanakin vuonna sai ensi-iltansa 30 pitkää elokuvaa.
Suomen elokuvatuotanto vakiintui 1920-luvulla, jolloin valmistui vuosittain keskimäärin neljä näytelmäelokuvaa. Parhaimpina saavutuksina ovat olleet lähinnä kansalliskirjallisuuden elokuvasovitukset. Kirjallispohjaisuus yhtyneenä teatteriperinteeseen on sävyttänyt suomalaista elokuvaa.
Suomen ensimmäisistä elokuvista esitettiin ohjelmisto Pariisissa 28.12.1895. Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva, Louis Sparren ja Teuvo Puron ohjaama 20-minuuttinen "Salaviinanpolttajat" sai ensiesityksensä 29.5.1907. Sitä seurasivat Teppo Raikkaan ohjaama Anna-Liisa (1911) sekä 1913 Teuvo Puron Sylvi ja Kaarlo Halmeen Nuori luotsi. 1910-luvun lopulla suomalaiseen elokuvaan tuli mukaan ensimmäinen voimahahmo, Erkki Karu, jonka läpimurtoelokuva Koskenlaskijan morsian (1923) menestyi sekä Suomessa että ulkomailla. Samana vuonna Karu menestyi myös elokuvallaan Nummisuutarit. Atelier Apollo tuotti 110 elokuvaa vuosina 1906-1913. Suomen Filmikuvaamo Oy perustettiin vuonna 1919 ja vuonna 1921 yhtiön nimi muutettiin Suomi-Filmi Oy:ksi. Valentin Vaala aloitti tuotantonsa mykän elokuvan aikana filmillään "Mustat silmät" vuonna 1929.
Lahyn Filmi Oy valmisti ensimmäisen suomalaisen äänielokuvan "Sano se suomeksi", joka sai ensiesityksensä 30.3.1931. Samana vuonna Karu ohjasi ensimmäisen äänellisen elokuvansa Tukkipojan morsian. Risto Orkon Siltalan pehtoori (1934) oli ensimmäinen suurmenestys. Suomen elokuvan historiallisten ensimmäisten vuosikymmenien merkittävimpiä tekijöitä olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Toivo Särkkä, Teuvo Tulio, Nyrki Tapiovaara, Ilmari Unho, Hannu Leminen, Edwin Laine, Erik Blomberg, Jack Witikka ja Matti Kassila. Suomen Filmiteollisuus perustettiin vuonna 1933. Kolmas suuri filmituottamo Fennada-Filmi perustettiin vuonna 1950. Ensimmäinen värillinen suomalainen näytelmäelokuva oli Toivo Särkän ohjaama Juha, jonka ensi-ilta oli 6.11.1956.
Vuonna 1955 suomalaisen elokuvan tuotanto saavutti silloisen huippunsa, 29 filmiä vuonna 1955, minkä jälkeen Suomen filmiteollisuus ajautui vaikeuksiin ja tuotanto romahti aallonpohjinaan vuodet 1967 ja 1973. Samoihin aikoihin oli suomalainen elokuva aloittanut joo uudistumisensa tuorein voimin. Uusia ohjaajia olivat mm.Maunu Kurkvaara, Risto Jarva, Erkko Kivikoski, Jörn Donner, Mikko Niskanen,
Jaakko Pakkasvirta ja 1970-luvulta lähtien myöskin Rauni Mollberg, Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto, Mika ja Aki Kaurismäki, Timo Linnasalo, Tapio Suominen ja Tuija-Maija Niskanen. Suomessa oli vuonna 1958 eniten elokuvateattereita eli 620 kpl, joissa oli paikkoja yhteensä 174 240 kpl. Kaikkien aikojen suurin elokuvateatterimme oli 1200-paikkainen Aloha Helsingissä 1946-1969. Nykyisin suurin elokuvateatterimme lienee vuonna 1936 avattu 800-paikkainen Bio Rex Helsingin Lasipalatsissa.
Kaksi sotaelokuvaa jakavat Suomen pisimmän teatterielokuvan tittelin : Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas (1985) ja Pekka Parikan Talvisota (1989). Molempien kesto on 3 tuntia ja 19 minuuttia. Pisin tv-elokuva on Jouko Turkan ohjaama Seitsemän veljestä. Vuonna 1989 TV2:ssa esitetyn 12-osaisen elokuvan kesto oli 13 h 30 minuuttia. Huokein näytelmäelokuva on ollut Tuomo Juhani Vuorenmaan ohjaama ja Anar-Cineman 1970 tuottama Julisteiden liimaajat. Sen tuotantokulut olivat noin 50 000 mk. Maksaneita katsojia elokuvalla oli 89. Tappiollisin elokuva on ollut Rauni Mollbergin ohjaama ja tuottama Ystävät, toverit (ensi-ilta 1990). Sen tuotantokustannukset olivat 18 487 466 mk ja elokuvan saama tuotantotuki 7 080 062 mk. Pääsylipputuloja kertyi tuottajalle 262 107 mk.

TAKAISIN